Materiaaliluettelo sukuyhdistyksen arkistosta löytyvistä artikkeleista:
Arkiston aarteita

- kysy lisätietoja Arja Kauliolta (yhteystiedot sukuneuvosto-osiossa)

 

Heinolan Hahl-suku

 

Yksi vanhimmista ja laajalle levinneistä suvuista Heinolassa ja sen naapuripitäjissä on Hahl-suku. Suvun kantaisä oli Olavi Hahl, joka toimi Uudenmaan ja Hämeen läänin ratsuväkirykmentin kengitysseppänä vuodesta 1678 vuoteen 1696.

 

Kengitysseppä Olavi Hahl avioitui kapteeniluutnantti Johan Perssonin tyttären Margareta Johanintytären kanssa ennen vuotta 1683. Vuonna 1680 kapteeniluutnantti Johan Persson luovutti omistamansa Hujansalon ratsutilan, joka sijaitsi Ala-Räävelin rannalla, Hujansalon kylässä Heinolassa, vävylleen Olavi Hahlille, joka asettui asumaan Hujansaloon ja hänestä tuli ratsutilallinen.

 

Hujansalon tila varusti yhden ratsumiehen varusteineen ja hevosineen. Hujansalon ratsutilan pinta-ala oli sama kuin koko kylän pinta-ala. Tila muodostui kolmesta vanhasta tilasta. Äyrimaa-luku oli yhteensä viisi ja peltomäärä oli n. 5 ha.

 

Olavi Hahlille ja Margareta Johanintyttärelle syntyi seuraavat lapset: Juho (Johan) s. n. 1687, Mauno (Måns) s. n. 1689, Kaarle (Carl) s. n. 1690 ja Siiri (Sigrid) s. 1690-luvun alussa. Margareta Johanintytär kuoli Heinolassa n. 1693.

 

Olavi Hahl solmi uuden avioliiton viimeistään vuonna 1695 Margareta Blomin (1670 – 23.6.1753) kanssa. Avioliitosta syntyivät lapset Aatami (Adam) n. 1695, Eeva n. 1700 sekä Maria ja Anna vuoden 1700 jälkeen.

 

Olavi Hahl kuoli vuonna 1705. Miehensä kuoleman jälkeen Margareta Blom oli ratsutilan emäntänä vuoteen 1708 ja sen jälkeen tilan toisen puoliskon haltijana yhdessä uuden miehensä verokirjuri ja Asikkalan hallintopitäjän nimismiehen Daniel Björklundin kanssa. Toista puolta hallitsivat Olavi Hahlin ensimmäisen avioliiton pojat sekä kaksi lampuotia.

 

Olavi Hahlin ja Margareta Blomin ainoa poika Aatami tuli täysi-ikäiseksi 1715. Aatami Hahl ja hänen isäpuolensa Daniel Björklund tekivät vuonna 1722 sopimuksen, jonka mukaan Hujansalon ratsutilan hallinta siirtyi kokonaan Aatamille. Ensimmäisen avioliiton lapsista Mauno jäi torppariksi Hujansaloon. Hän luopui 1745 perintöoikeudestaan Hujansalon ratsutilaan. Maunon haara asui parin sukupolven ajan Hujansalossa, mutta Maunon pojanpoika Tuomas Holm, sotilas ja torppari, siirtyi Hirvisalon kautta Taipaleelle ja Iitin Jaalaan. Mauno Olavinpojan haaraa kutsutaan Hahl-suvun vanhemmaksi haaraksi ja sen jälkeläiset jäivät asumaan Iittiin. Miesten puolelta sukuhaara on sammunut, mutta naisten puolelta Hahl-suvun vanhempaa haaraa asuu edelleen Iitissä.

 

Aatami Hahlin jälkeläiset muodostavat ns. Hahl-suvun nuoremman haaran. Aatami Hahl (1695 – 17.10.1745) solmi avioliiton vuonna 1724 Maria Grönbergin (1708 – 6.2.1772) kanssa. Marian vanhemmat olivat Nyynästen kartanon kirjuri, myöhemmin tilanhoitaja Morten Grönberg ja Anna Maria Arenberg Heinolan Jyrängön kylästä.

 

Heille syntyi seuraavat lapset: Eeva 1725, Olavi 1726, Aatami 1727, Anna-Liisa (26.5.1728 – 1.6.1729), Hedvig (Helvi) 25.6.1729, Kaarle 15.8.1731, kuoli alle vuoden ikäisenä, Kaarle 13.8.1732, Herman 14.8.1734, Kyösti 14.8.1734, Anna-Liisa (28.11.1735 – 19.1.1737) ja Arvid 20.8.1742.

 

Aatami Hahlin kuoleman jälkeen vuonna 1745 Hujansalon ratsutila jakaantui siten, että vanhimmat veljet Olavi ja Aatami sekä nuorimmainen Arvi viljelivät länsi- ja pohjoisosaa sekä kaakkois- ja eteläosaa keskimmäiset veljet Kaarle, Kyösti ja Hermanni. Veljistä Olavin, Aatamin ja Kaarlen asumukset sijaitsivat rannalla ns. Pitkänsaran alapäässä, Kyöstin asumus saman peltoaukeaman yläpäässä mäellä. Arvi asui pohjoisessa Räävelin rannalla. Näin syntyneitä ratsutilan osia ruvettiin kutsumaan isäntiensä mukaan: Olavila, myös Uotila ja Ollila, Aatamila, Kaarlela ja Kyöstilä. Arvin tilan nimeksi vakiintui paikannimi Hietalahti.

 

Kun seuraava sukupolvi varttui, tiloja jaettiin uudelleen veljesten keskinäisillä sopimuksilla. Asiakirjoissa Hujansalon rustholli oli yksi kokonaisuus, vaikka se oli lohkottu ja jaettu jo ennen 1800-luvun alkua 11:ksi tilaksi. Virallisesti Hujansalo pysyi ratsuemätilana nro 89, joka edelleen varusti ratsumiehen hevosineen armeijaan sekä piti varamiestä ja –hevosta.

 

Heinolan Hahl-suvun nuorempi haara (Aatami Hahlin jälkeläiset) jakaantuu viiteen haaraan: Olavilan haara, Aatamilan haara, Kaarlelan haara, Kyöstilän haara ja Hietalahden haara. Suvun standaarissa on viisi hevosenkenkää muistutuksena siitä, että Hahl-suvun kantaisä Olavi Hahl oli kengitysseppä.

 

Tekstin Jussi Rainion teoksesta ”Heinolan Hahl-suku” [Hämeenlinna 1983] koonnut Hilkka Kesiö-Lairila.